Suomen Näytelmäkirjailijaliitto täyttää 90 vuotta

Suomen Näytelmäkirjailijaliitto – Finlands Dramatikerförbund ry juhlii tällä viikolla 90-vuotista historiaansa. Perjantaina 21.10. järjestettävään juhlagaalaan on kutsuttu kotimaisista näytelmäkirjailijoista sekä elokuva- ja tv-käsikirjoittajista koostuva liiton jäsenistö, sekä monia alalla toimivia yhteistyökumppaneita. Yhdessäolon, esitysten ja juhlapuheiden kuulemisen lisäksi tilaisuudessa myönnetään nyt ensimmäistä kertaa jaettava Näytelmäkirjailijaliiton uusi Sylvi-palkinto vuoden parhaasta kotimaisesta elokuva- tai tv-käsikirjoituksesta. 2000 € arvoinen palkinto on ensimmäinen kotimainen käsikirjoituspalkinto, joka myönnetään tekstin (ei tuotannon) perusteella. Juhlan ohjelmassa on lisäksi yhdistyksen vuosittaisen Kiitos kotimaisesta näytelmästä -adressin jako teatterille, jolla on ollut kiitettävissä määrin kotimaisia näytelmiä ohjelmistossaan. 90-vuotias Näytelmäkirjailijaliitto Suomen Näytelmäkirjailijaliitto perustettiin 3. helmikuuta 1921, kun ryhmä näytelmäkirjailijoita asetti uuden yhdistyksen tehtäväksi näytelmäkirjailijoiden esitysoikeuksien valvomisen ja kotimaisen näytelmäkirjallisuuden näkyvyyden ja arvostuksen parantamisen. Toiminta on uusien medioiden kuten televisio, radio ja elokuva myötä laajentunut ja monipuolistunut, mutta alkuperäiset perustehtävät eivät ole vuosien varrella muuttuneet. Näytelmäkirjailijaliiton nykyään yli 500-henkiseen jäsenistöön kuuluu sekä suomen- että ruotsinkielisiä kirjailijoita. Liitto puoltaa jäsentensä etuja muun muassa neuvottelemalla sopimuskäytännöistä teattereiden ja audiovisuaalisen alan tuotantoyhtiöiden kanssa sekä tekemällä sopimuksia edustamiensa yksittäisten teosten käyttöoikeuksiin liittyen. Liitto myös toimii tiiviissä yhteistyössä julkishallinnon sekä taiteilija- ja tekijänoikeusjärjestöjen kanssa näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien ammatillisten pyrkimysten edistämiseksi. Lea-palkinnon, Sylvi-palkinnon ja Kiitos kotimaisesta näytelmästä -adressin kautta liitto myös palkitsee vuosittain näytelmäkirjailijoita, käsikirjoittajia ja teattereita korkealaatuisen kotimaisen draamakirjallisuuden kirjoittamisesta ja esittämisestä. Liiton pitkäaikainen jäsen, entinen hallituksen puheenjohtaja ja kansainvälisestikin arvostettu näytelmäkirjailija Arto Seppälä kiteyttää: "Kirjailija on teatterissa aina ulkopuolinen, palkaton osapuoli, jonka asioiden hoidossa ammattijärjestön moninainen tuki on korvaamaton. Suomen Näytelmäkirjailijaliitto on perinteikäs ja arvostettu kulttuurijärjestö. Sen toiminta on vuosikymmenet ollut vakaata, taloudellistenkin mahdollisuuksien rajaamaa. Näytelmäkirjailijaliitto on maamme vanhimpiin lukeutuvana palvelevana kulttuurijärjestönä kaiken tuen arvoinen." Kotimaisen draaman edistämiseksi yhdistys järjestää jäsenilleen ammatillista jatkokoulutusta ja vertaisarviointia esimerkiksi yhdistyksen yhteydessä toimivan itsenäisen näytelmäkirjailijayhteisö Tekstin kautta, jonka toimintaa Näytelmäkirjailijaliitto rahoittaa ja tukee. Teksti toimii yli agentuuri- ja järjestörajojen, ja sen toimintaan kuuluu muun muassa seminaarien, lukupiirien, workshoppien ja luentosarjojen järjestäminen. Näytelmäkirjailijaliitto ylläpitää myös kotimaista näytelmäkirjastoa. Tämä kansainvälisestikin ainutlaatuinen näytelmäkirjallisuuden kokoelma sisältää yli 5000 kotimaista näytelmänidettä yli 1400 eri kirjailijalta. Lisäksi kirjastosta löytyy ulkomaisten näytelmien käännöksiä sekä satoja kotimaisista näytelmistä ulkomaan kielille tehtyjä käännöksiä. Liiton toimitiloissa Helsingin Meritullinkadulla sijaitseva kirjasto on avoin kaikille. Ei pelkästään näytelmäkirjailijoille Näytelmäkirjailijaliiton jäsenyys on avoin ammattikirjailijoille, jotka kirjoittavat näytelmiä, elokuva-, tv-, kuunnelma- tai multimediakäsikirjoituksia. Viime vuosina jäsenmäärä on kasvanut erityisesti audiovisuaalisen alan käsikirjoittajien myötä, jotka ovat liittyneet yhdistykseen entistä sankemmin joukoin. Tätä kuvaa myös yhdistyksen uusi nimi, joka on ensi vuonna muuttumassa muotoon Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat – Finlands Dramatiker och Manusförfattare ry. Liitto rahoittaa myös itsenäisen, mutta läheisessä yhteistyössä Näytelmäkirjailijaliiton kanssa toimivan Käsikirjoittajien Killan toimintaa, jonka tavoitteena on käsikirjoittajan ammatin arvostuksen lisääminen ja nopeasti kasvavan, monimuotoisen ammattikunnan yhteen saattaminen. Killan hallituksen puheenjohtaja ja Näytelmäkirjailijaliiton jäsen Pekko Pesonen, joka tunnetaan myös esimerkiksi Napapiirin sankarit -elokuvan käsikirjoittajana, painottaakin Näytelmäkirjailijaliiton roolia ei pelkästään yhteisötoiminnan rahoittajana, vaan myös lakiavun tarjoajana ja runkosopimusneuvottelijana esimerkiksi Yleisradion ja elokuva- ja televisiotuottajien suuntaan. Liittoon aikaisemmin tänä vuonna liittynyt 21-vuotias vaasalainen käsikirjoittaja Priskilla Ruotsalainen yhtyy Pesosen näkemykseen. "Esimerkiksi lakiapu, neuvonta palkka-asioissa ja muut vastaavat palvelut ovat itselleni liiton tärkeimpien palveluiden joukossa. Liittoon kuuluminen luo tietynlaista turvallisuutta varsinkin näin uran alkuvaiheessa. Näytelmäkirjailijaliittoa tarvitaan pitämään huolta maamme kirjoittajien oikeuksista sekä luomaan yhteenkuuluvuutta kirjoittajien kesken. Itselleni oli myös hyvä löytää nimenomaan kirjoittajille tarkoitettu liitto sillä kaikki esimerkiksi opiskelujen kautta esitellyt liitot oli tarkoitettu enemmän tekniikan ja tuotannon ihmisille." Kehittyvä järjestö Näytelmäkirjailijaliitto on elinkaarensa aikana nähnyt lukuisia yhteiskunnallisia muutoksia, mukaan lukien Suomen sisällissodan jälkimainingit, talvisodan ja jatkosodan. Viime vuosikymmenten digitaalinen vallankumous on myös koskettanut vahvasti Näytelmäkirjailijaliittoa. Liiton kirjastonhoitaja Pirjo Kaukonen muistelee: "Kaksikymmentä vuotta sitten kun tulin töihin Näytelmäkirjailijaliittoon, Vironkadun pienessä, jopa ahtaassa toimistossa tieto kulki nopeasti joka suuntaan. Hallituksen kokouksetkin olivat lähes poikkeuksetta samoissa tiloissa; oli sitä paljon kaivattua avoimuutta ja tiivis tunnelma." "Ei ollut kännyköitä eikä tietokoneita. Esityssopimukset ja laskut naputettiin Adler-kirjoituskoneella ja lähetettiin asiakkaille postin kautta näytelmämonisteiden ohella. Paketteja raahattiin otsa hiessä nokkakärryllä postiin ja toimistoon. Talvikelit antoivat ihan oman mausteensa tälle toiminnalle. Ilkamoiden voin sanoa, 'voi niitä aikoja'." Tilanne on tästä modernisoitunut. Liiton vuonna 2006 avaama Näytelmät.fi-palvelu on mullistanut kotimaisen näytelmänvälityksen, ja nyt teatterit, ohjaajat ja opettajat voivat tutustua näytelmien digitaalisiin versioihin suoraan näyttöpäätteiltään. Keväällä 2008 liitto myös siirtyi yli 50 vuotta käyttämästään toimistosta väljempiin, Meritullinkadun Teatterikulmassa sijaitseviin toimitiloihin. Muutoksia on työvälineiden lisäksi viime aikoina tapahtunut myös Näytelmäkirjailijaliiton toimintaperiaatteissa. Kesäkuussa 2011 yhdistys asetti asiamiehen, Agency North Oy:n, hoitamaan edustamiensa näytelmien tilaussopimuksia ja esitysoikeuksia ammattiteattereiden osalta. Taustalla on yhdistyksen pyrkimys parantaa ammattiteattereiden näytelmänvälityspalvelua sekä tehostaa perinteistä yhdistystoimintaansa. Välitystoiminnan ulkoistaminen antaakin liitolle enemmän mahdollisuuksia kulttuuripoliittiseen vaikuttamiseen, tehden siitä jatkossa entistä vahvemman yhteiskunnallisen keskustelijan. Toiminta on vuosien varrella myös kansainvälistynyt, kun yhteydenpito kansainvälisiin yhteistyökumppaneihin ja kansainväliseen teatterikenttään on helpottunut. Mutta olipa yhteydenpitoväline mikä tahansa, työskentely näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien hyväksi on perustasollaan säilynyt ennallaan, ja tuo yhä iloa myös liiton toimiston työntekijöille. "Keskustelut kirjailijoiden kanssa ovat asiallisia, mutta usein myös hauskoja päivän piristyksiä. Kun tietää kirjailijoiden työskentelevän pitkiäkin kausia yksin tietokone ainoana kuuntelijanaan, on mieluista antaa aikaa värikkäällekin dialogille. Palvelu, uskon, on palkitsevaa molemmille osapuolille. Kun saa hyvän mielen pitkäksi aikaa, toimistotyö voi olla suorastaan iloista ahkerointia," toteaa näytelmien esitysoikeuksista vastaava Kaukonen. Suunta kohti uusia haasteita Kulttuurisektori on Suomessa tällä hetkellä paineen alla, kun kulttuuriin myönnettyjä tukia leikataan taloudellisen taantuman myötä. Leikkaukset koskettavat vahvasti myös näytelmäkirjailijoita ja käsikirjoittajia, ja Näytelmäkirjailijaliiton toiminnanjohtaja Minna Sirnö varoittaakin tämänhetkisestä suunnasta. "Kulttuurin ja taiteen olemassaolo edellyttää aina, että elävillä taiteilijoilla on taloudelliset ja toiminnalliset mahdollisuudet tehdä taidetta. Kotimainen draamakirjallisuus ei ole tässä suhteessa poikkeus." "Suomalaiset ovat syystä ylpeitä kotimaisesta draamasta, joka on aina luonut pohjaa kansalliselle identiteetillemme. Kotimaiset näytelmät, elokuvat, kuunnelmat ja tv-sarjat kertovat meistä ja ajastamme. Usein juuri kotimainen draama on antanut äänen muuten äänettömille ihmisille. Draaman keinoin on myös herätetty suomalaiset havaitsemaan uusia ilmiöitä, asioita ja epäkohtia, joihin tarvitaan muutoksia." "Suomalaiset pitävät kotimaisesta draamasta ja kuluttavat sitä mielellään. Muutamana viime vuonna kotimainen draama onkin elänyt kultakauttaan. Teattereilla ja av-alan tuottajilla on ollut halua ja rohkeutta nostaa uusia kirjailijoita ja rohkeita aiheita näyttämölle ja filmille. Tämän arvostuksen myös soisi näkyvän draamakirjailijoiden kukkarossa. " "Suomen teatteri-, kirjasto- ja musiikkikasvatusverkostot ovat olleet kansakunnallemme ainutlaatuinen voimavara, jota meillä ei ole varaa hukata taloudellisen taantuman aikana," muistuttaa Sirnö. Näytelmäkirjailijaliiton hallituksen puheenjohtajan roolin viime keväänä saanut Heini Junkkaala näkeekin liiton keskeisenä haasteena näytelmäkirjailijoiden ja käsikirjoittajien toimeentulon ja aseman parantamisen. "Erityisesti kannan huolta siitä, että näytelmäkirjailijat ovat ainoa teatterissa työskentelevä ammattikunta, joka edelleen saa palkkansa miltei yksinomaan tekijänoikeuksista – näytelmäkirjailija kantaa näin ainoana yksittäisenä työntekijänä taloudellisen riskin esityksestä. Toisekseen olen huolissani käsikirjoittajien ja käsikirjoitusten asemasta av-puolella. Soisin, että käsikirjoitus saavuttaisi samanlaisen autonomisen taideteoksen aseman kuin näytelmä. Käsikirjoituksista ja sitä myötä elokuvista tulee kompromissiteoksia, mikäli kirjailijoita ei kunnioiteta. Elokuvataiteen laatu on suoraan suhteessa käsikirjoittajien kohteluun. Elokuvataiteen tulevaisuus lepää käsikirjoitusten varassa." Päällimmäisenä tavoitteena Junkkaala näkee avoimuuden. "Toivotan liittoon tervetulleeksi kaikki ammattimaisesti kirjoittavat näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat – riippumatta siitä, kuka heidän teostensa oikeuksia valvoo. Solidaarisuusliikkeemme voima on siinä, että sen takana seisoo mahdollisimman monikasvoinen ja moniääninen ammattilaisten joukko, jolla on tietyissä asioissa yhtenäiset tavoitteet. Haluamme avata toimintaamme myös entistä vahvemmin kielivähemmistöjen suuntaan." "Näytelmäkirjailijaliittoa tarvitaan nyt vuonna 2011 siihen samaan kuin mihin sitä tarvittiin sen perustamisvuonna: huolehtimaan kirjailijoiden oikeuksista ja eduista. Kirjailijan työ on luonteeltaan yksityistä ja yksinäistä. Siihen liittyy jatkuva epävarmuuden, keskeneräisyyden ja kaaoksen sietäminen. Näytelmäkirjailijaliitto pyrkii tuomaan kirjoitusprosessiin turvaa ja jatkuvuutta. Se pyrkii luomaan näytelmäkirjailijoille ja käsikirjoittajille mahdollisimman hyvät työolosuhteet, aikaa, tilaa, rauhaa ja rahaa keskittyä taiteelliseen työhön," tiivistää Junkkaala. Lisätietoja Liiton kotisivut: http://www.sunklo.fi/ Liiton historiaa: http://www.sunklo.fi/content.php?&id=17&mid=31 Liiton jakamista palkinnoista: http://www.sunklo.fi/content.php?&id=36&mid=30 Käsikirjoittajien Kilta: http://www.kkilta.fi/ Näytelmäkirjailijayhteisö Teksti: http://www.pohjateksti.fi/ Näytelmät.fi-palvelu: http://www.naytelmat.fi/ Agency North Oy: http://www.agencynorth.com/ Yhteyshenkilöt Hallituksen puheenjohtaja Heini Junkkaala heini.junkkaala@gmail.com (050) 435 3563 Toiminnanjohtaja Minna Sirnö minna.sirno@sunklo.fi (09) 135 6191 Tiedottaja Vili Maunula vili.maunula@sunklo.fi +36 30 375 5926 (huom. ulkomainen puhelinnumero)Adidas Nemeziz Messi