Jääkärin morsian (1921) aloittaa juttusarjamme kotimaisista näytelmistä: Sai murskakritiikit, kasvoi suosituksi kansankappaleeksi


Hemmo Kallio (Mikko) ja Ertta Virtamo (Marusja) olivat Jääkärin morsiamen subrettipari Suomen Kansallisteatterin kantaesityksessä vuonna 1921. Kuva: Kansallisteatterin arkisto.
 
Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry (Sunklo) täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Sen kunniaksi nostamme esiin tekijöitä, näytelmiä ja elokuvien käsikirjoituksia Sunklon historian varrelta.

Aloitamme juttusarjan kotimaisista näytelmistä Jääkärin morsiamella (1921). Sen kantaesitys oli Suomen Kansallisteatterissa vuonna 1921. Alku ei ollut lupaava. Helsingin Sanomien kriitikon mielestä rakenteessa oli toivomisen varaa ja maku puuttui keinovalikoimasta. Sam Sihvon kirjoittamasta laulunäytelmästä kasvoi kuitenkin suosittu kansankappale.
– Jääkärin morsian on romanttinen jännitysnäytelmä, johon sekoittuu kansan- ja murrekomedian sekä sotilasfarssin aineksia. Se on varhainen Suomi-pojat maailmalla, näytelmäkirjailija Lauri Sipari pohtii kappaleen suosiota.
 
Siparin mukaan Sihvon kynää ohjasivat operetin ja musiikkinäytelmän konventiot, eikä teos anna jääkäriliikkeestä kiinnostuneelle paljoa. Jääkärin morsian oli aikansa kuva ja asenteet olivat pinnassa. Näytelmästä tehtiin kaksi elokuvaa, mykkä- ja ääniversio vuosina 1931 ja 1938. Niitä tähditti nuori Tauno Palo
Myöhempi elokuvaversio joutui 1940-luvulla sensuroiduksi neuvostovastaisena. Itse näytelmää ei kuitenkaan kielletty ja Jääkärin morsianta esitettiin 1950-luvulla lähes yhtä tiuhaan kuin aiemmin. 
– Viihdearvon lisäksi voi olla, että jo tuon nimisen näytelmän katsominen oli hienoinen kannanotto yya-Suomessa, Sipari arvioi.
 
Lue koko juttu täältä.

Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry perustettiin sata vuotta sitten 1921. Juhlistamme merkkivuotta esittelemällä näytelmien ja elokuvien sekä tv-sarjojen tekijöitä sekä näyttämöiden ja valkokankaiden helmiä sadan vuoden ajalta. Kotimaiset näytelmät poimii näytelmäkirjailija Lauri Sipari ja elokuvia analysoi professori Raija Talvio.
 
Seuraa juttusarjaa täältä.
 
Sunklo 100 -juttusarjassa on aiemmin ilmestynyt:
 
Pirkko Saisio: "olisi aika saada suomeen kulttuuriministeri, joka olisi kiinnostunut kulttuurista"
 
Mykkäelokuva Pohjalaisia (1925) kuvattiin autenttisilla paikoilla: Kun häjyt karauttivat paikalle, avustajat tappelivat tosissaan