Kulttuuriministerin puhe 101-vuotiaan Sunklon vuosijuhlilla

Ministeri Honkonen SUNKLOn 101-vuotisjuhlassa 11.8.2022 Lonnassa

Hyvät juhlavieraat,
Lämmin kiitos kutsusta SUNKLOn 101-vuotisjuhlaan, on ilo olla paikalla näissä upeissa puitteissa historiallisella Lonnan saarella.

Olen varmaan tyypillinen historian opettaja, kun mielelläni vuotisjuhlissa käännän katseeni juuri sinne juhlan kohteen alkutaipaleelle. Miltä näytti Suomi vuonna 1921? Nuori valtiomme oli toipumassa sisällissodasta, Tarton rauha astunut juuri voimaan tuoden toiveita vakaammista ajoista. Silti sodan haavat näkyivät yhä — myös suomalaisessa kulttuurielämässä. Kielikysymyksiä ja -kiistojakin, ja kirvelevänä kysymyksenä esimerkiksi työväen näyttämöiden tulevaisuus. Toisaalta aikaa leimasi vahvasti uuden luominen. Monet tunnetut instituutiot ja järjestöt saivat tuolloin alkunsa: Nuoren Voiman Liitosta Folkhälsaniin ja Suomen Journalistiliitosta Suomen Näytelmäkirjailijaliittoon (myöh. SUNKLO).

Nyt, 101 vuotta myöhemmin Suomi – ja erityisesti Suomen kulttuuri- ja tapahtuma-ala – toipuu jälleen raskaasta ajanjaksosta. Suljettuja teattereita, peruttuja näytöksiä, lykättyjä ensi-iltoja, yleisörajoituksia. Epävarmuutta, näköalattomuutta. Toisaalta myös luovuutta: uusia digitaalisia kokeiluja, esityksiä lähetettyinä ihmisten olohuoneisiin. Ja av-puolella esimerkiksi menestyneitä ja – sanoisinpa jopa kansakuntaa yhdistäneitä – sarjoja.

Kulttuuria luonnehditaan henkisen kriisinkestävyytemme tukipilariksi ja uskon, että tämä on ajankohtaisempaa kuin aikoihin. Kun kohtaamme valtavia mullistuksia, kuten pandemia ja sota Euroopassa, juuri taide ja kulttuuri antavat voimaa. Näinä aikoina saamme kulttuurista tukea asioiden käsittelyssä ja uudelleen järjestyvän maailman ymmärtämisessä. Itselle tärkeä musiikkialbumi, kirja tai elokuva voi tuoda pysyvyyden tunnetta turbulentissa maailmanajassa. Kulttuuri koskettaa kaikkia ja sitä on kaikkialla, mutta emme saa ottaa sitä itsestäänselvyytenä. Kulttuurin eteen on tehtävä töitä ja panostettava.

Edeltäjäni ministeri Kurvinen asetti viime vuoden kesäkuussa työryhmän ratkaisemaan kulttuurialan jälleenrakennuksen ja tulevaisuuden haasteita. Minulla oli kunnia vastaanottaa työryhmän ytimekäs ja monipuolinen selvitys toukokuussa. ”Kulttuurin aika on nyt ja aina” osoittaa kirkkaasti, mikä merkitys kulttuurilla on – ja kuinka paljon meillä päättäjillä on työtä edessä luottamuksen palauttamiseksi.

Pandemian jälkeisen jälleenrakennuksen ja luottamuksen palauttamisen tie on pitkä. Olen itse kulttuuriministerinä sitoutunut tähän jälleenrakennukseen. Työryhmän selvityksessä on konkreettisia esityksiä myös tulevalle hallituskaudelle ja sen ylikin. Tässä jatkuvuus on mielestäni hyvin tärkeää ja toivonkin, että tulevat hallitukset ottavat kulttuurin tukemisen ja kehittämisen tosissaan. Koronan jälkiä korjataan yhteiskunnassamme vielä pitkään.
 
 
Hyvä juhlaväki,
Kuluva kausi ei toki ole yksinomaan pandemian sanelema. Mikäli suotte, voisin kertoa muutamista hallinnonalaan liittyvistä kuulumisista ministeriön puolella.

Hallitusohjelmaan kirjattu esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen saatiin huolellisen ja pitkän työn jälkeen viimein maaliin. VOS-uudistuksen viimeistellyt laki astui voimaan tämän vuoden alusta ja sen myötä nousi myös esittävän taiteen rahoitus huomattavasti. Tänä vuonna esittävän taiteen valtionosuuksiin on käytettävissä yhteensä noin 94 m€. Määräraha kasvoi kokonaisuudessaan noin 12 m€ vuoteen 2021 verrattuna.
 
Esittävälle taiteelle on tiedossa lisärahoitusta myös tänä syksynä, kun valtion ja neljän säätiön yhteinen rahasto ”Uudet klassikot” jakaa ensimmäiset tukensa. Kyseessä on aivan uudenlainen tapa rahoittaa taidetta Suomessa. Rahastoon on kerätty 10 m€, josta puolet on valtion rahoitusta. Ensimmäinen hakukierros suunnataan esittävän taiteen vapaan kentän ja valtionosuuslaitosten välisen yhteistyön kehittämiseen ja uusiin toimintamalleihin, jatkossa rahaston toimintaa voidaan laajentaa.
 
Jos jokin on tähänastisen ministeripestini aikana käynyt selväksi, niin se, kuinka mahtavan laaja ja kasvava on suomalainen luova ala. Tuotteiden ja palveluiden kysyntä nousee kansainvälisestikin. Tietoteknologian on yhä vahvemmin läsnä myös luovalla alalla. Digitaalisessa ympäristössä toimiminen luo mahdollisuuksia, mutta tuo toki haasteensa. Viittaan tällä etenkin menneen kevään suureen teemaan, eli tekijänoikeuksiin. DMS-direktiivin kansallinen toimeenpano on parhaillaan eduskuntakäsittelyssä.

 
Arvon juhlaväki,
Paljon on muuttunut vuosisadan aikana — mutta taide ja sen yhdistävä, liikuttava voima säilyy. Luova työ saa uusia muotoja ja moderneja työvälineitä, mutta sen sielu on sama.

Omassa tehtävässäni haluan olla edesauttamassa Suomen kulttuurialan nousua — tietenkin yhteistyössä teidän kanssanne.

Hyvät ystävät, näillä sanoilla toivotan lämpimät onnittelut 101-vuotiaalle järjestölle ja menestystä myös seuraavalle vuosisadalle!