Elokuvat
Lauri ja Ilona kahvittelemassa elokuvassa Kauas pilvet karkaavat. Kuva: Malla Hukkanen /c. Sputnik Oy
Aki Kaurismäen kolmastoista pitkä elokuva on “aikuisten satu”, joka vei Suomi-elokuvaa maailmalle
Kaurismäen kolmastoista pitkä elokuva Kauas pilvet karkaavat (1996) on kertomus helsinkiläispariskunnasta – Laurista ja Ilonasta – jolta yhteiskunnallinen rakennemuutos ja taloudellinen epävarmuus näpistävät työt ja toimeentulon.
Lue juttu täältä.
Katrillia, pukuloistoa ja kiellettyä rakkautta - keisari rakastuu kartanontyttäreen Mika Waltarin kirjoittamassa elokuvassa
Mika Waltari on vielä nykyäänkin filmatuin suomalaiskäsikirjoittaja. Aalto-yliopiston elokuva- ja tv-käsikirjoittamisen professori Raija Talvion mielestä Tanssi yli hautojen on jo syntyhistoriansa vuoksi mielenkiintoinen teos: usein nimittäin on niin, että elokuvakäsikirjoitus perustuu romaaniin tai näyttämötekstiin eikä toisin päin.
Lue juttu täältä.
Viikon tyttöä käsikirjoitti kolmen hengen porukka – elokuvaa mainostettiin dialogit laatineen suositun pakinoitsijan nimellä
Jatkosodan päättyminen näkyy vuonna 1946 valmistuneessa Viikon tytössä: romanttisen komedian päähenkilö on Lea Joutsenon esittämä sanavalmis ja omapäinen kalasäilyketehtaan työntekijä.
Lue juttu täältä.
Juurakon Hulda oli aktiivinen toiminnan nainen – Hollywoodissa rooli muuttui nätiksi, kahvia keittäväksi tytöksi
Juurakon Hulda oli naiskuvaltaan edistyksellinen elokuva. Siitä tehtiin myös Hollywood-versio. Juttusarjamme kotimaisista elokuvista on edennyt romanttiseen komediaan ja 1930-luvulle.
Lue juttu täältä.
Mykkäelokuva Pohjalaisia (1925) kuvattiin autenttisilla paikoilla: Kun häjyt karauttivat paikalle, avustajat tappelivat tosissaan
Pohjalaisia aloittaa juttusarjamme kotimaisista elokuvakäsikirjoituksista. Professori Raija Talvio ruotii valkokankaan helmiä Sunklon satavuotisen historian varrelta. Ensimmäisenä käymme läpi mykkäelokuvan Pohjalaisia vuodelta 1925.
Lue juttu täältä.
Aki Kaurismäen kolmastoista pitkä elokuva on “aikuisten satu”, joka vei Suomi-elokuvaa maailmalle
Kaurismäen kolmastoista pitkä elokuva Kauas pilvet karkaavat (1996) on kertomus helsinkiläispariskunnasta – Laurista ja Ilonasta – jolta yhteiskunnallinen rakennemuutos ja taloudellinen epävarmuus näpistävät työt ja toimeentulon.
Lue juttu täältä.
Katrillia, pukuloistoa ja kiellettyä rakkautta - keisari rakastuu kartanontyttäreen Mika Waltarin kirjoittamassa elokuvassa
Mika Waltari on vielä nykyäänkin filmatuin suomalaiskäsikirjoittaja. Aalto-yliopiston elokuva- ja tv-käsikirjoittamisen professori Raija Talvion mielestä Tanssi yli hautojen on jo syntyhistoriansa vuoksi mielenkiintoinen teos: usein nimittäin on niin, että elokuvakäsikirjoitus perustuu romaaniin tai näyttämötekstiin eikä toisin päin.
Lue juttu täältä.
Viikon tyttöä käsikirjoitti kolmen hengen porukka – elokuvaa mainostettiin dialogit laatineen suositun pakinoitsijan nimellä
Jatkosodan päättyminen näkyy vuonna 1946 valmistuneessa Viikon tytössä: romanttisen komedian päähenkilö on Lea Joutsenon esittämä sanavalmis ja omapäinen kalasäilyketehtaan työntekijä.
Lue juttu täältä.
Juurakon Hulda oli aktiivinen toiminnan nainen – Hollywoodissa rooli muuttui nätiksi, kahvia keittäväksi tytöksi
Juurakon Hulda oli naiskuvaltaan edistyksellinen elokuva. Siitä tehtiin myös Hollywood-versio. Juttusarjamme kotimaisista elokuvista on edennyt romanttiseen komediaan ja 1930-luvulle.
Lue juttu täältä.
Mykkäelokuva Pohjalaisia (1925) kuvattiin autenttisilla paikoilla: Kun häjyt karauttivat paikalle, avustajat tappelivat tosissaan
Pohjalaisia aloittaa juttusarjamme kotimaisista elokuvakäsikirjoituksista. Professori Raija Talvio ruotii valkokankaan helmiä Sunklon satavuotisen historian varrelta. Ensimmäisenä käymme läpi mykkäelokuvan Pohjalaisia vuodelta 1925.
Lue juttu täältä.