Uusi tekijänoikeuslaki on loppusuoralla: lakiesityksessä tärkeitä parannuksia mutta myös puutteita

Pitkään valmistellun tekijänoikeuslain uudistuksen viimeiset, ratkaisevat vaiheet ovat käsillä nyt toukokuussa. Jotta asianmukaisen korvauksen periaate todella toteutuisi käytännössä, tulee muutama merkittävä puute esityksestä vielä korjata. Tekijäfoorumi välittää taiteilijoiden ja luovien sisältöjen tekijöiden terveiset kansanedustajille eduskunnan valiokuntiin.

Tekijäfoorumi on verkosto, jonka jäseninä on yhteensä 29 luovien alojen järjestöä. Järjestöt edustavat yhteensä noin 50 000 luovan alan tekijää ja taiteilijaa.

Viime syksynä julkaistu tekijänoikeuslain luonnos sai kipakan palauteryöpyn tekijänoikeusjärjestöiltä ja taiteilijoilta. Kriittiset lausunnot kuultiin opetus- ja kulttuuriministeriössä ja esitystä muokattiin merkittävästi tekijöille parempaan suuntaan, kuten direktiivi edellyttää. Nyt laki on edennyt eduskunnan käsittelyyn. Lakimuutoksen taustalla on EU:n tekijänoikeusdirektiivi (DSM-direktiivi), joka säätelee tekijänoikeuksia digitaalisilla sisämarkkinoilla. Nyt tuo direktiivi implementoidaan eli toimeenpannaan Suomessa. DSM-direktiivi on tekijöille suotuisa: se edellyttää, että tekijöillä ja esittävillä taiteilijoilla on oikeus saada asianmukainen korvaus teostensa ja esitystensä käytöstä myös digialustoilla. Tekijäfoorumi on alusta saakka lähtenyt siitä, että tämän direktiivin hengen tulee näkyä myös Suomen tekijänoikeuslaissa.

Mikä on hyvää?

Siinä missä syksyllä julki olleessa luonnoksessa lähdettiin voimakkaasti sisältöjen käyttäjien näkökulmasta, kuuluu tekijöiden ääni nyt eduskunnan pöydällä olevassa versiossa enemmän. Näin ollen se on enemmän direktiivin tavoitteiden mukainen. Hyvä parannus on, että mukana on nyt maininta tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden oikeudesta saada asianmukainen korvaus teostensa ja esitystensä käytöstä, ja että kollektiiviset sopimukset mainitaan yhtenä mahdollisena keinona arvioida korvaustasoa.

Mitä pitää vielä parantaa?

Jotta edellä mainitut hyvät periaatteet asianmukaisesta korvauksesta todella toteutuisivat käytännössä, tulee muutama merkittävä puute esityksestä vielä korjata.

Tämä on onneksi mahdollista vielä tehdä valiokuntakäsittelyn aikana. Nämä seikat Tekijäfoorumi on tuonut ilmi myös lausunnossaan talousvaliokunnalle.

 

1. Tekijän tulee saada tietää, miten hänen teostaan käytetään

Tekijällä tulee olla oikeus saada selvitys teoksensa kaikenlaisesta hyödyntämisestä - kuinka monta kertaa esimerkiksi hänen tekemäänsä kappaletta on kuunneltu tai kuinka monta kertaa hänen ottamansa valokuva on julkaistu. Lakiesityksessä tämä oikeus on kuitenkin rajattu aivan liian suppeasti: ainoastaan kaupalliseen hyödyntämiseen, josta on tullut sopimuskumppanille tuloja sekä rojaltimallisiin sopimuksiin.

Jotta tekijällä on oikeasti mahdollisuus saada asianmukainen ja oikeasuhteinen korvaus, tulee tekijällä olla oikeus saada selvitys teoksensa kaikenlaisesta hyödyntämisestä. Tämä on jopa tärkein tae sille, että direktiivin tarkoitus tekijöiden neuvotteluaseman parantamisesta voidaan taata.

· Miten? 30 a §:n 1 momentista tulee poistaa kohta: ”Selvitys on annettava, jos luovutuksensaajalla on ollut tuloja teoksen hyödyntämisestä tai tekijälle maksettava korvaus riippuu siitä, missä laajuudessa teosta käytetään.”

 

2. Työsuhteessa ja sen ulkopuolella tehdyt teokset samalle viivalle

Otetaan esimerkiksi työsuhteessa työskentelevä lehtivalokuvaaja. Hän saattaa uransa aikana luoda tuhansia valokuvateoksia, joita ei syystä tai toisesta valita julkaistavaksi. Syyt saattavat liittyä esimerkiksi ajan poliittiseen ilmapiiriin. Julkaisemattomat ruudut päätyvät kustantajan arkistoon. Alalla on tavanomaista, että työnantaja saa sopimuksen perusteella yksinoikeuden kaikkeen aineistoon. Vuosien päästä ehkä vain kuvaaja itse muistaa, minkälaisia julkaisemattomia kuvia arkistosta löytyy, mutta tarvitsee työnantajan luvan käyttää kuvia vaikka näyttelyssä tai kirjassa. Aina lupaa ei saa, ja kiinnostavat kuvat jäävät iäksi piiloon yleisön silmiltä.

Lakiesitys asettaa siis yhtäältä työsuhteiset ja toisaalta itsensä työllistävät tekijät ja esittävät taiteilijat keskenään eri asemaan tekijänoikeudellisen suojan osalta. Monet tekijät ja esittävät taiteilijat työskentelevät myös työsuhteissa. Tekijöiden kannalta reilumpi ratkaisu olisi asettaa samat oikeudet koskemaan kaikkia, myös työsuhteissa luotuja teoksia.

· Miten? 30 b §:n 3 momentista tulee poistaa lause: ”Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta työ- tai virkasuhteesta johtuvia tehtäviä täytettäessä luotuun teokseen.”

 

3. Kollektiivinen sopiminen on ilmaistava selkeämmin

Tekijöiden heikon neuvotteluaseman parantaminen vaatii tuekseen ohjausta ja kannustusta kollektiiviseen sopimiseen. Tämän takia kollektiivinen sopiminen tulee mainita nykyistä jämäkämmin - myös lakitekstissä. Korvaus on asianmukainen ja oikeasuhteinen, jos se on vähintään alalla yhteisesti laaditun suosituksen tai kollektiivisopimuksen mukainen.
 

· Miten? Kollektiivinen sopiminen tulee mainita 28 a §:ssä tapana määrittää asianmukainen ja oikeasuhteinen korvaus.

 

4. Tarpeettomasti tekijöitä rankaiseva käytäntö on poistettava

Esitys pitää sisällään tarpeettoman elementin siitä, että tekijä voi joutua maksamaan erillistä hyvitystä palveluntarjoajalle tai käyttäjälle, jos hänen pyyntönsä poistaa teos tekijänoikeuden

vastaisena osoittautuu tarpeettomaksi. Riski sanktioluontoisen hyvityksen maksamisesta synnyttää vääränlaisen pelotevaikutuksen, eikä normaalin vahingonkorvausvelvollisuuden lisäksi ole perusteltua säätää erillisestä hyvityksestä.
 

· Miten? 55 j § Oikeus kohtuulliseen hyvitykseen on poistettava kokonaan
 

Eduskunnalla on nyt käsissään ainutlaatuinen mahdollisuus parantaa lainsäädännöllä tekijöiden ja esittävien taiteilijoiden neuvotteluasemaa ja taiteen tekemisen edellytyksiä. Tämä tilaisuus on syytä käyttää hyväksi.

 

Yhteystiedot:

Tekijäfoorumin työvaliokunta

Juristi Tiia-Lotta Lehterä, Näyttelijäliitto tiia-lotta.lehtera@nayttelijaliitto.fi, puh. 044 207 3171,

Juristi Aura Lehtonen, Suomen Taiteilijaseura aura.lehtonen@artists.fi, p. 050 434 4280

Lakimies Sanna Nikula, Suomen Journalistiliitto sanna.nikula@journalistiliitto.fi, p. 040 054 8708

Toiminnanjohtaja Sonia Meltti, Suomen näytelmäkirjailijat ja käsikirjoittajat ry. sonia.meltti@sunklo.fi, p. 044 760 4263

Lakimies Ville Toro, Kirjailijaliitto ville.toro@kirjailijaliitto.fi

Toiminnanjohtaja Vappu Verronen, Suomen Säveltäjät ry vappu.verronen@composers.fi

Sopimuspäällikkö Mirkka Kivilehto, Suomen Muusikkojenliitto ry mirkka.kivilehto@muusikkojenliitto.fi

 

Kuvitus: Rakastaja Robert